samimiettinen Menestymme kun saamme mitä haluamme, mutta onnellisia olemme vasta kun haluamme mitä saamme

Intuitio ja pohdinta

  • Thinking fast and slow
    Thinking fast and slow

Thinking Fast and Slow

Olen jäsenenä lukupiirissä, jonka viimeisempänä keskustelukirjana oli Nobel-palkitun Daniel Kahnemanin Thinking Fast and Slow. Siinä kuvataan ajattelumme kaksijakoisuutta. Aivojemme systeemi 1 etsii ja löytää nopeita ratkaisuja ongelmiin. Systeemi 2 tekee pohdiskelevaa, hidasta päättelyä ja valvoo systeemi 1:n toimintaa.

Vaikka Kahneman ei näitä sanoja käytäkään, mielestäni kyseessä on intuitio ja pohdinta. Kirjaa lukiessa opin nopeasti ohjelmoimaan systeemi 2:ni rajoittamaan intuitioista pulppuavia ratkaisujani lukijapähkinöihin. Kirjan klassisin esimerkki on alla, jossa intuitio antaa väärän vastauksen suurimmalle osalle testattavista. Vain ratkaisijat, jotka ovat oppineet vaihtamaan intuitiosta pohdintaan, vastaavat oikein:

-         Maila ja pallo maksavat yhteensä 1,10 dollaria.

-         Maila maksaa dollarin enemmän kuin pallo.

Kuinka paljon pallo maksaa?

Oikea vastaus on 0,05 dollaria. (1,05+0,05=1,10). (Jos pallo olisi 0,10  ja maila 1,10 dollaria, hinta olisi 1,20 dollaria.)

Kirja kannattaa lukea pelkästään kymmenien vastaavien ajatteluvirheiden ymmärtämiseksi.

Omaa pohdintaani

Kahnemanin erinomainen kirja ei mielestäni tarjoa tarpeeksi eväitä miten harhaisen mielemme toimintaa voi parantaa. Tässä omat suositukseni miten sekä intuition että pohdinnan tehokkuutta voi parantaa.

 

1. ”Kompakysymyshälyyttimen” rakentaminen. Lukemalla Kahnemanin kirjan oppii useita tilanteita joissa intuitiivinen ratkaisumme on todennäköisesti väärin. Todennäköisyydet, tilastolliset jakaumat ja yksittäistapauksista yleistäminen ovat vaikeita intuitiolle. Näissä tilanteissa on syytä käyttää pohdintaa tai googlausta. Pohdintataukoa ajatuksen ja toiminnan välissä suosittaa elämänhallinnan guru Stephen Covey kirjassaan ”Tie menestykseen” jonka seitsemän toimintaohjetta ovat erinomaisia pitkäjännitteisiä rakennuspalikoita pohdiskelijalle.


2. Tunnereaktion neutralisointi. Intuitiossa on mielestäni kysymys siitä että alitajuntainen prosessi tuo suosituksen toiminnaksi ja vahvistaa sitä tunnereaktiolla joka saa toimimaan. Intuitiivinen päätös tuntuu oikealta. Tämä on vaarallinen tie, koska tunne on usein seurausta nopean prosessin ratkaisuehdotukseen lähes automaattisesti liittyvästä tunteesta joka on tarkoitettu hidastelun välttämiseksi. Kehomme ei halua tuhlata energiaa selvien päätösten pähkäilyyn.


3. Pohdinnan automatisointi intuitioksi. Huipputason shakinpelaaja ei pohdi aloitussiirtoja vaan valitsee monen opetellun aloituskirjaston joukosta tehokkaimman valinnan, mikäli ei halua kokeilla riskipitoista yllätystä. Myöhemmin pelissä kokeneet pelaajat pystyvät laskemaan päässään siirtojen suhteellista tehoa tunnistamalla pelissä olevien nappuloiden liikeratojen mahdollisuudet. Jokaista siirtoketjupolkua ei tarvitse laskea erikseen. Pohdintaa on siis siirretty intuitiotasolle. Intuitiivinen opittu prosessi tuottaa usein Mihaly Csikszentmihalyin popularisoimaa virtausta, flow’ta. Urheilusuoritus epäonnistuu suurella todennäköisyydellä mikäli hidas pohdiskeluprosessi ohjaa kehoa. Keskushyökkääjä kikkailee pallon maalivahdin syliin sen sijaan että olisi vispannut sen puoliautomaattisesti sisään.

 

4. Sekä intuition että pohdinnan kunnioittaminen. Intuitiiviset ihmiset ryntäävät vahvoihin pikapäätöksiin, joista osa on parannettavissa pohdinnalla huomattavasti. Pohdiskelevaiset ihmiset rakastavat hartaasti mietittyjä ratkaisujaan eivätkä mahdollisesti näe flow-tilassa tehtyjä nopeiden ratkaisujen arvoa. Kumpaakaan ei auta oman näkökantansa jankkaaminen. Myös nyt pitäisi ottaa tuumaustauko ennen kuin kommentoi toisen ehdotusta. Toisen ajatteluprosessin hyväksyntä ja siitä kiittäminen mahdollistaa parhaiten muidenkin vaihtoehtojen valinnan, ennenkuin päätös ehtii sementoitua.

 

Näiden toimintatapojen tehokkuus riippuu perusluonteesta, temperamentista ja sukupuolesta. Iän myötä karttuva kokemus taas voi joko siirtää toiminnan intuitiosta pohdintaan ("siperia opettaa") tai sementoida intuitiivisia reaktoita, jäykistäen toimintaa ("näin se maailma toimii").

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän lakosi kuva
Mika Lako

Olen toinen Neuvotteluvalta - Miten tulen huippuneuvottelijaksi? (WSOY, 4. painos)

Jos oikeasti haluaa huipuksi, niin kyllä se Raiffan tiiliskivi pitää hinkata kannesta kanteen.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Tyydymme Juhanan kanssa noin 90% markkinaosuuteen suomalaisten neuvottelukirjailijoiden joukossa :)

Vakavasti puhuen aiheesta on vino pino hienoja kirjoja. Yksikään muu ei kuitenkaan tietääkseni yhdistä valtaa, analyyttisyyttä, sosiaalisuutta ja periaatteellisuutta. Raiffa iskee tuohon analyyttisyyskulmaan aika vahvasti.

Käyttäjän lakosi kuva
Mika Lako

Jos joku kysyy minulta vinkkiä neuvottelukirjoista, niin olen vastannut seuraavasti: Ensin käytät viikon Neuvotteluvaltaan, sitten pari kuukautta Raiffaan. Lisäksi olen kieltänyt koskemasta Raiffaan ensin, eli järjestyksen pitää olla tämä.

Epäilen, että kummatkin kirjat jäivät kysyjän kirjahyllyyn, tai kustantajan kirjavarastoon.

Joel Leshko

En oikein mieltänyt tuon maila ja pallo -esimerkin arvoa, koska aivan automaattisesti ja ilman epäröintiä aloin laskeskella päässäni mikä on oikea vastaus, johon myös heti päädyin. Ei kai kukaan yhtälömatematiikkaa intuitiolla pyri ratkaisemaan.

Käsittääkseni syynä siihen, että parhaat šakkimestarit usein päihittävät huippuunsa ohjelmoidut tietokoneet peleissä, johtuu juuri tuosta, mitä tässä nimitetään intuitioksi. Tietokonehan ei intuitiota osaa hyödyntää, vaan joutuu rankimmaan kautta analysoimaan kaikki jo kättelyssä hölmöltä vaikuttavat vaihtoehdot myös. Kokemuksen mukanaan tuoma intuitio merkitsee šakissa pärjäämisessä eniten pikapeleissä, joissa on rajoitettu aika.

Uskoisin, että intuitio ja kokemus nimenomaan kulkevat käsi kädessä. Liikkeenjohdollisissa tieteissä korostetaan usein turhan paljon erilaisia kvantitatiivisia analysointitekniikoita ja varsinkin insinöörivaltaisilla aloilla markkinointi- ja investointipäätökset tehdään pitkälti laskennallisten numeroiden perusteella, mikä saattaa usein osoittautua tuhoisammaksi tieksi kuin omaan fiilikseen luottaminen. Vaikka numerot olisivat matemaattisesti laskien tosia, niin niiden perustana olevat kriteerit on saatettu valita miten sattuu.

Taitava liiketoiminnan johtaja voi tosin hyödyntää tätä saamalla aikaiseksi yhtiön hallitukselle kelpaavia numeroita millaisella tuottoprosentilla hyvänsä, jotta saisi puskettua läpi intuitiivisesti kannattavaksi oivaltamansa investoinnin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ymmärtäminen on lähes olemassaolon vastakohta.
- Georges Poulet

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Turha vedota taloustieteen nobeliin kun aihe liittyy hänen populaariin kirjaansa, jolla ei välttämättä tieteellistä perustaa. Taloustieteen tieteellisyyskin voidaan kyseenalaistaa.

"Vuonna 2002 hän sai Nobelin taloustieteen palkinnon rahoitusteorian ja käyttäytymistieteiden näkökulmien yhdistämisestä kuuluisassa lottoteoriassaan." wiki

Libera on jyrkästi poliitisesti sitoutunut ...

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset